Tekstiviestimarkkinointi on suoramarkkinointia, joka toimitetaan tekstiviestillä — ja Suomessa siihen tarvitaan vuonna 2026 kaksi eri lupaa, joista vain toinen on se, jonka useimmat tuntevat. Suostumus vastaanottajalta on ollut vaatimus vuosia. Luvitettu lähettäjätunnus Traficomilta on tullut pakolliseksi 4.5.2026, ja ilman sitä viestit eivät välttämättä enää mene perille lainkaan. Tämä artikkeli käsittelee molemmat portit, merkkirajat jotka määrittävät kustannuksesi, ja sen mitä kanavan käytöstä kannattaa tietää.
Uusi vaatimus: lähettäjätunnuksen luvitus
Tästä kannattaa aloittaa. Kyse ei ole sakkouhasta vaan teknisestä esteestä: jos tunnus ei ole luvitettu, viesti ei kulje.
Traficomin ohjeen mukaan organisaatioiden, jotka lähettävät tekstiviestejä suomalaisille vastaanottajille, on hyväksytettävä kaikki käyttämänsä lähettäjätunnukset etukäteen, ja jos tunnuksia ei ole luvitettu, viestien lähettäminen suomalaisiin numeroihin ei välttämättä enää onnistu 4.5.2026 jälkeen (Traficom, 27.3.2026).
Käytännön ehdot:
- Sääntely on Traficomin määräys 28 L/2025 M, ja sen perustana on sähköisen viestinnän palvelulaki.
- Suojaus maksaa 200 euroa vuodessa tunnusta kohden, laskutus kahdesti vuodessa.
- Tunnuksen on vastattava täsmälleen organisaation nimeä, aputoiminimeä tai rinnakkaistoiminimeä yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä.
- Enimmäispituus on 11 merkkiä ja tunnus käyttää GSM 7-bittistä merkistöä. Å, ä ja ö ovat sallittuja, mutta ne on testattava.
- Prosessin käytännön veturi on oma tekstiviestipalvelun tarjoaja: Traficomin mukaan organisaation oma SMS-palveluntarjoaja ohjaa organisaatiota luvitusprosessissa (Traficomin ohje lähettäjätunnusten suojaamisesta).
Kysy palveluntarjoajalta suoraan, onko tunnuksesi luvitettu ja kenen nimissä. Jos vastaus on epäselvä, riski on se että ajanvarausmuistutukset lakkaavat menemästä perille ilman että kukaan huomaa.
Taustalla on huijausten torjunta: helmikuussa 2024 suojattuja tunnuksia oli vasta 70. Sivutuote on hyödyllinen — luvitettu tunnus erottaa oikean lähettäjän huijarista.
Kenelle saa lähettää?
Sääntö riippuu siitä, onko vastaanottaja ihminen vai yritys.
Luonnollinen henkilö: ennakkosuostumus. Sähköisen viestinnän palvelulain mukaan automatisoitujen soittojärjestelmien sekä telekopiolaitteiden, sähköpostiviestien, tekstiviestien, puheviestien, ääniviestien tai kuvaviestien avulla toteutettua suoramarkkinointia saa kohdistaa vain sellaisiin luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat antaneet siihen ennalta suostumuksensa. Sanamuoto toistuu samanlaisena useassa tietosuojavaltuutetun ratkaisussa (apulaistietosuojavaltuutetun päätös 23.7.2020).
Yhteisö: kielto-oikeus. Yhteisölle suunnattua suoramarkkinointia saa harjoittaa, jollei yhteisö ole sitä nimenomaisesti kieltänyt. Mutta kielto on tehtävä helpoksi ja maksuttomaksi jokaisen lähetetyn viestin yhteydessä.
Asiakassuhdepoikkeus on olemassa mutta kapea. Tietosuojavaltuutetun mukaan sähköistä suoramarkkinointia saa lähettää ilman erillistä suostumusta, kun kolme ehtoa täyttyvät: yhteystieto saadaan asiakkaana olevalta henkilöltä itseltään, se saadaan tuotteen tai palvelun myynnin yhteydessä, ja sitä käytetään myöhemmin ainoastaan samaan tuoteryhmään kuuluvien tai muuten vastaavien tuotteiden markkinoinnissa. Lisäksi vastaanottajalle on annettava mahdollisuus kieltää yhteystiedon käyttö helposti ja ilman erillistä maksua sekä keräyshetkellä että jokaisen viestin yhteydessä (tietosuoja.fi).
Ehdot sulkevat paljon ulos. Tarjouspyynnöstä saatu numero ei ole myynnin yhteydessä saatu, eikä toisen tuoteryhmän markkinointi ole “vastaavaa”. Hallituksen esityksen linja on tiukka: epäselvissä tapauksissa etukäteinen suostumus on pääsääntö.
Kielto-oikeuden on oltava aidosti vaivaton. Tietosuojavaltuutettu katsoi vuonna 2023, ettei vastaanottajien ohjaaminen kirjautumaan verkkopalveluun täyttänyt vaatimusta suoramarkkinoinnin vastustamisen vaivattomuudesta (tietosuoja.fi, 1.8.2023). Tekstiviestissä käytännön ratkaisu on yksi vastaussana.
Sakkoja on myös määrätty. Vuonna 2021 lehtitalo sai 8 500 euron seuraamusmaksun robottipuheluin toteutetusta markkinoinnista ilman suostumusta. Perustelu on opettavainen — suostumusta ei ollut pyydetty erikseen markkinointiin, ja sopimusehtojen ja tilauksen yhteydessä pyydetty suostumus ei ollut vapaaehtoinen (tietosuoja.fi).
Kannattaako tekstiviesti enää?
Kyllä, mutta ei siksi että kanava kasvaisi. Se kutistuu.
Traficomin tilaston mukaan Suomen matkaviestinverkoissa lähetettiin 429 miljoonaa tekstiviestiä loppuvuonna 2025, mikä on 13 tekstiviestiä asukasta kohden kuukaudessa (Traficom). Vertailu samaan viralliseen sarjaan aiemmilta vuosilta kertoo suunnan: huippuvuonna 2011 määrä oli 67 viestiä henkeä kohden kuussa, vuoden 2016 alkupuoliskolla 40 (Yle, Viestintäviraston tietoihin perustuen).
Määrä on siis noin viidennes vuoden 2011 tasosta. Se on argumentti kanavan puolesta, ei sitä vastaan: tekstiviestien saapumislokero on käytännössä tyhjä, joten sinne tuleva viesti huomataan. Tämä on tulkintamme Traficomin luvuista, ei Traficomin päätelmä.
Toinen puolustus tulee vertailusta puheluun. Cochrane-katsauksen mukaan tekstiviestimuistutus toimi yhtä hyvin kuin puhelinmuistutus — suhteellinen riski 0,99 (95 % LV 0,95–1,02) kolmessa tutkimuksessa ja 2 509 osallistujalla — ja kustannus oli 55–65 prosenttia matalampi (Cochrane, 2013).
Tarkistettavissa olevaa suomalaista avaus- tai lukuprosenttia sen sijaan ei ole. Markkinassa liikkuvat luvut tulevat toimittajien markkinointimateriaalista ilman julkaistua menetelmää.
Entä WhatsApp?
Tekstiviestin rinnalle on tullut kanava, joka toimii toisin. Kannattaa tuntea erot, koska ne ratkaisevat sekä kustannuksen että sen mitä viestiin saa laittaa.
Mekaniikka on eri. WhatsAppissa kaikki riippuu asiakaspalveluikkunasta. Kun asiakas lähettää viestin tai soittaa, avautuu 24 tunnin ikkuna, ja jokainen uusi viesti nollaa laskurin. Ikkunan sisällä saa lähettää vapaita viestejä ilman ennakkohyväksyntää. Ikkunan ulkopuolella ainoa vaihtoehto on ennalta hyväksytty sjabloona (Meta for Developers).
Sjabloonaluokkia on kolme: utility, marketing ja authentication (Meta for Developers). Ajanvarausmuistutus on utility, ei marketing — mutta vain jos se pysyy ei-promotionaalisena. Yksi tarjous tekstissä siirtää sjabloonan marketing-luokkaan, ja hinta nousee. Huomaa myös, ettei “service” ole sjabloonaluokka vaan nimi ikkunan sisäisille vapaille viesteille; moni suomenkielinen artikkeli laskee neljä luokkaa.
Hinnoittelu muuttuu 1.10.2026. Meta on veloittanut viestikohtaisesti 1.7.2025 alkaen. Ikkunan sisäiset palveluviestit ovat olleet maksuttomia marraskuusta 2024, mutta Meta on ilmoittanut veloittavansa niistä ja uudelleen ikkunan sisäisistä utility-sjabloonista 1.10.2026 alkaen. Markkinakohtaiset hinnat julkaistaan 1.9.2026 mennessä (Meta for Developers, hinnoittelu). Jos laskelmasi nojaa siihen että ikkunan sisäinen keskustelu on ilmainen, se kannattaa tehdä uudelleen nyt.
Suomen laki: sama varovainen oletus. Sähköisen viestinnän palvelulaki luettelee kanavat nimeltä, eikä WhatsApp ole listalla. Säännös toteuttaa kuitenkin sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin teknologianeutraalia suoramarkkinointisääntöä, joten varovainen oletus on että suostumusvaatimus koskee myös WhatsApp-markkinointia. Tästä ei ole suomalaista ratkaisua, joten kyse on tulkinnasta. Metan oma käytäntö vaatii joka tapauksessa, että numero on saatu asiakkaalta ja lupa jatkoviesteihin on hankittu (WhatsApp Business Messaging Policy).
Lähettäjätunnuksen luvitus ei koske WhatsAppia. Traficomin määräys koskee tekstiviestin lähettäjätunnuksia. WhatsAppissa lähettäjä tunnistetaan Metan yritysprofiilista, joten prosessi on eri. Jos käytät molempia kanavia, tarvitset molemmat kunnossa.
Kaksi rajoitusta, jotka osuvat suoraan asiakaskuntaamme. Metan kaupankäyntiehdot kieltävät perintäpalvelut, joten huoltovuokrarästien perääminen WhatsAppissa on käytäntöriski isännöinnille. Ja terveystietojen lähettäminen tai pyytäminen on rajattu siellä missä sääntely sitä rajoittaa — hammashoitolalle se tarkoittaa, että ajanvahvistus käy mutta oirekeskustelu ei.
Automaatio on sallittu, mutta reitti ihmiselle vaaditaan. Metan käytäntö sallii automatisoidun vastaamisen ikkunan sisällä, kunhan tarjolla on nopea ja suora tapa päästä ihmisen kanssa asioimaan. Ja jos vastaaja on tekoäly, siitä on 2.8.2026 alkaen kerrottava keskustelun alussa.
Kumpi siis valita? Muistutukseen tekstiviesti riittää: se tavoittaa kaikki ilman sovellusta ja ilman että asiakas on koskaan viestinyt sinulle. WhatsApp on parempi silloin kun odotat vastausta — kuvan meterikaapista, ajan siirtoa, tarkentavaa kysymystä. Useimmille korjaamoille ja hoitoloille järkevin yhdistelmä on tekstiviesti muistutukseen ja WhatsApp keskusteluun. Miten muistutus ja vahvistus istuvat itse ajanvarausprosessiin, näet ajanvaraussivulta.
Kuinka monta merkkiä on käytettävissä?
Tässä yritykset menettävät rahaa huomaamattaan.
Tekstiviestiin mahtuu 160 merkkiä, kun pysytään GSM-7-aakkostossa. Pidempi viesti ei katkea vaan pilkotaan osiin, ja kukin osa mahtuu enää 153 merkkiin, koska mukaan lähtee yhdistämisotsikko. 161 merkistä tulee siis kaksi laskutettua viestiä.
Hyvä uutinen suomen kielelle: ä, ö, Ä ja Ö kuuluvat GSM-7-aakkostoon eivätkä maksa ylimääräistä. Myös å, é ja à ovat mukana. Sinun ei siis tarvitse kirjoittaa “aika paattyy” — eikä pidä, koska se näyttää epäammattimaiselta.
Yksi aakkoston ulkopuolinen merkki vaihtaa koko viestin Unicodeksi. Silloin tilaa on 70 merkkiä yhdessä viestissä ja 67 osaa kohden pidemmissä. Hyväntahtoinen emoji kustantaa siis noin 90 merkkiä ja käytännössä toisen laskutetun viestin.
Kaksi merkkiä on lisäksi kustannusloukku, koska ne tulevat laajennustaulukosta ja lasketaan kahdesti: eurotunnus € ja hakasulkeet. Kirjoita “e” tai “euroa”, jos tila on tiukalla.
Tavoittele 140–150 merkkiä. Se jättää tilaa pidemmälle yrityksen nimelle ilman että viesti valuu toiseen osaan.
Missä kulkee raja markkinoinnin ja palveluviestin välillä?
Tämä ratkaisee, tarvitsetko suostumuksen lainkaan.
Sähköisen viestinnän palvelulaki sääntelee suoramarkkinointia. Viesti, joka kertoo vain varatun ajan, ei pyri edistämään myyntiä vaan toteuttaa sovitun. Sillä lukutavalla se jää säännöksen ulkopuolelle.
Ajanvarausmuistutuksesta ei kuitenkaan ole tietosuojavaltuutetun, KKV:n tai Traficomin kannanottoa eikä oikeustapausta. Kyse on perustellusta tulkinnasta.
Sääntö on siis: yksi viesti, yksi tarkoitus. Sekaviesti — muistutus ja tarjous samassa — on se, joka kaataa perustelun. Pidä ne erillään, niin muistutuskanava pysyy käytössä silloinkin kun markkinointilupa puuttuu. Miten lupa kerätään kestävästi, on käsitelty artikkelissa markkinointiluvasta, ja se mitä palvelupuolelle jää — yhteydenotto ennen erääntymistä — artikkelissa asiakasviestinnästä.
Mitä tämä tarkoittaa yrityksellesi
Tekstiviesti on Suomessa yhä toimiva kanava, mutta vuonna 2026 se vaatii kaksi asiaa kuntoon: suostumuksen tai kapean asiakassuhdepoikkeuksen, ja luvitetun lähettäjätunnuksen. Toinen niistä on uusi ja tekninen — sen laiminlyönti näkyy siinä, etteivät viestit mene perille, ei sakkopäätöksessä. WhatsApp on hyvä lisä siihen päälle, mutta se on oma kanava omilla säännöillään ja omalla hinnoittelullaan.
Kolme kysymystä palveluntarjoajalle: onko lähettäjätunnuksemme luvitettu ja kenen nimissä, tallennetaanko suostumus niin että se on todennettavissa, ja onko kielto-oikeus toteutettu yhdellä vastaussanalla.
Sono rakentaa puheassistentteja ja WhatsApp-agentteja siihen osaan, jota tekstiviesti ei ratkaise: jälkikontaktiin niille, jotka eivät reagoineet — puhelimessa tai WhatsAppissa. Jos haluat laskea kannattaako se sinun aikatyypeillesi, varaa maksuton keskustelu. Toistuvien lähtevien yhteydenottojen automatisoinnista löydät lisää tuotesivulta.
